Tuloksekas ja hyvinvoiva työkulttuuri

16/09/2024 Marjut Alatalo Toimitusjohtaja, WayUp Oy.

Haluaisitko parempaa tuottavuutta, vähemmän poissaoloja, korkeampaa sitoutumista, hyvää mainetta helpottamaan rekrytointeja ja asiakashankintaa sekä lisää innovatiivisuutta ja luovuutta yritykseesi tai organisaatiosi osaan?

Jos vastasit edes yhteen kyllä, on sinulla vastaus siihen miksi sinun pitäisi pysähtyä tämän blogin äärelle, sillä tuloksekas ja työhyvinvointia tukeva työkulttuuri parantaa tutkitusti työntekijöiden sitoutumista, motivaatiota ja tuottavuutta, samalla vähentäen poissaoloja ja henkilöstön vaihtuvuutta. Hyvinvoiva työyhteisö on myös kilpailuetu, joka auttaa houkuttelemaan ja pitämään parhaat työntekijät sekä tukee asiakashankintaa.

Miten rakentaa tuloksekasta ja työhyvinvointia tukevaa työkulttuuria?

On paljon erilaisia asioita mitkä tuloksekkaaseen ja työhyvinvointia tukevaan kulttuuriin vaikuttavat. Jos yhdestä pitäisi aloittaa, niin aloittaisin keskustelutaidon kehittämisestä, sillä ihmisyyden perustarve on tulla kuulluksi ja nähdyksi. Avoin ja arvostava keskustelukulttuuri vaikuttaa suoraan työntekijöiden väliseen yhteistyöhön, organisaation tuloskykyyn, asiakassuhteisiin ja jopa päätöksentekoon. Tässä muutamia arjen näkökantoja, joihin olen törmännyt:

Kun johtoryhmä ei aidosti keskustele, on jokaisella liiketoiminta-alueella oma suunta ja oma etu etusijalla. Johtoryhmän palaverit ovat tiedotustilaisuuksia, jossa muita ”ei kiinnosta” toisen organisaatio-osan vetäjän ”raportti”, vaan he multitaskaavat omia juttujaan kokouksissa.
Johtoryhmän vetäjällä on myös usein liian ruusuinen kuva siitä, kuinka sitoutuneita johtoryhmän jäsenet ovat tehtyihin päätöksiin. Tällä tarkoitan sitä, että johtoryhmässä ei käydä keskustelua siitä, miten kukakin ymmärsi tehdyn päätöksen ja miten tehty päätös näkyy toiminnassa. Ei myöskään seurata tehtyjen päätösten toteutumista.
Kun avointa ja arvostavaa työkulttuuria ei ole, vaikuttaa se heikentävästi tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän taustalla on pääsääntöisesti erilaiset käsitykset tavoitteiden merkityksestä ja jopa niiden sisällöstä. Kun työntekijät saavat osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa omaan työhönsä, he kokevat työnsä merkityksellisempänä ja sitoutuvat siihen vahvemmin.
Myös tehdyt työt ja priorisoinnit eivät tue strategian ja tavoitteiden toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla, jos keskustelukulttuuri ei sitä tue. Tietty säännönmukaisuus seurannassa ja avoin keskustelu sekä arviointi siitä, minkä tekemistä pitää lisätä, vähentää, poistaa tai kehittää. Olemme hyviä lisäämään, mutta huonoja vähentämään tai jopa lopettamaan jonkun asian tekemistä. Kokemukseni mukaan suurimmalla osalla meistä on kehityttävää siinä, että aidosti peilaisimme tekemisiämme strategiaan ja tavoitteisiin. Teemme usein mieluummin itseä inspiroivia asioita kuin tavoitteen kannalta tärkeimpiä.

Keskustelutaidon kehittäminen auttaa ennaltaehkäisemään osan konflikteista, helpottaa yhteisen ymmärryksen luomista ja parantaa psykologisen turvallisuuden tunnetta. Aloita jostain näistä:

Ole läsnä: Keskity kuuntelemaan mitä toinen henkilö sanoo. Keskittymistä helpottaa, kun ei mieti valmiiksi omaa vastausta, vaan kuuntelee tarkasti ja osoittaa kiinnostusta. Ihmisen yksi perustarpeista on ”tulla nähdyksi ja kuulluksi”.
Kysy: Avoimilla kysymyksillä rohkaiset toista henkilöä puhumaan enemmän ja saat tarkemman käsityksen hänen näkemyksistään ja tunteistaan. Esimerkiksi: ”Mitä mieltä olet tästä aiheesta?”, ”Kerro lisää!” tai vaikkapa ”Miten tämä vaikuttaa sinuun?” Esihenkilöllä ei pidä olla valmista vastausta joka asiaan, vaan viisautta on antaa toisen löytää ”oma parempi vastaus”.
Puhu ymmärrettävästi: Ilmaisemalla omat ajatuksesi ja tunteesi selkeästi, autat toista ymmärtämään viestiäsi. Pitkät alustukset ja monipolviset lauserakenteet estävät usein viestin perillemenon.
Pysy rauhallisena: Anna toiselle osapuolelle riittävästi aikaa ilmaista ajatuksensa, osoitat arvostusta ja kiinnostusta. Ei siis kannata keskeyttää, vaan odottaa rauhassa kunnes toinen on sanonut asiansa tai näkökulmansa.
Ole avoin: Varmista aito ja arvostava dialogi kuuntelemalla erilaisia näkemyksiä ja vaihtamalla mielipiteitä keskustelun aikana. Aito ja arvostava dialogi ei ole taistelua siitä kumman ajatus on parempi, vaan toisen ajatuksen päälle rakentamista. Sanomalla ”Mielenkiintoista, kerro lisää” saa itselle aikaa jäsentää omaa ajatusta ja miettiä reaktiota.